Sunnuntaina sisko oli tosi kipeä, kun lähdin hänen kotoaan kohti omaa kotiani. Maanantaina minua yskitti, tiistaiaamuna yskin myös ja kun sitten huonon olon vuoksi mittasin kuumeen, se näytti pitkän matkaa yli 38 asteen. Nuorempana minulle nousi kuume herkästi ja olin voimaton heti kuumemittarin ylittäessä 37 asteen rajan. Myöhemmin flunssaa on tullut ja mennyt, mutta aina kuumeettomana. Äiti sanoo sitä aikuistumiseksi, koska häneltä kuume katosi myös flunssan yhteydestä aikuisena.
Nyt sen sijaan kuume tulikin yllättäen ja oli korkeimmillaan 39,4 astetta. Se ei laskenut edes aamuisin ja lääkkeenkin jälkeen mittari pysytteli kuumeen puolella. En muistanut miten huonokuntoiseksi kuume vetää: mitään ei jaksa, pää on raskas, hengittäminen vaivalloista, heikkous iskee kävelymatkalla sohvalta vessaan. Kun tähän lisätään vielä kova yskä, tekisi mieli pistää pää pölkylle.
Tänään heräsin virkeänä ja huomasin kuumeen laskeneen normaalilämpöön. En vielä uskalla hurrata, koska niin karsea tauti tässä on takana, että kuume saattaa hyvinkin nousta vielä illaksi. Silti torstai on toivoa täynnä. Ja onneksi pääsiäisenä on tiedossa silkkaa rentoa yhdessäoloa perheen ja ystävien kanssa, joten siitä nauttii takuulla hieman puolikuntoisenakin.
Aurinkoa myös teidän pääsiäiseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti