Työkaverini sai meidän alaamme liittyvän työpaikan kotikaupungistani. Kulttuuriin se ei tosin liittynyt, mutta alaamme silti. Avoin työpaikka ei näkynyt työvoimatoimiston sivustolla ja kuulin paikasta vasta, kun hakuaika oli päättynyt ja työkaverini kutsuttu haastatteluun. Tolkuttoman lannistavaa. Ajattelin, että miten voi olla mahdollista, että etsin lähes neljä vuotta töitä kaupungista, jossa niitä ei ole ja sitten en huomaa sitä yhtä ainutta paikkaa, joka siellä viimein aukeaa. Uskoa kaikella on tarkoituksensa -mantraan kyllä koeteltiin ja salaa vuodatin pari väsynyttä kyyneltä (tieto tuli muutenkin sopivasti juuri siihen kuukauden aikaan, kun naisen elämä on tuskaisimmillaan ilman mitään syytäkin). Päätin, etten rupea moisessa kuitenkaan rypemään yhtään enempää ja ryhdistäydyin ajattelemaan, että työkaverini vanhemmat asuvat kotikaupungissamme ja yksin elävänä ihmisenä hänelle muutto sinne on paluu omille juurille ja varmasti tunnetasolla paljon tärkeämpi ja isompi juttu kuin mitä se olisi ehkä ollut minulle ja kenties oli siis tarkoitettu, että hän saa palata seudulle, jossa on kasvanutkin. Minun juureni ovat ihan muissa maisemissa ja murehdin asiassa ainoastaan sitä, ettei haave pyörällä taittuvasta lyhyestä työmatkasta toteutunut vieläkään - pitkässä juoksussa ja sen tosiasian rinnalla, että töitä kuitenkin on, tuntuu murhe aika pieneltä.
+ Ihan kohta on joulu ja minulle se tarkoittaa ennen kaikkea lomaa, pitkiä yöunia, kirjoja ja rakkaiden ihmisten seuraa.
+ Rakas V kuuluu jokaiselle hyvyyslistalle. Hän on suurin iloni, arjen valoni ja tärkein tukipilarini.
+ Ja tiistaina hän keitti riisipuuroa.
+ Joulun jälkeen ei tarvitse ruveta täyttämään ansiopäivärahahakemuksia, vaan saan työskennellä tuttujen työkavereiden kanssa omaa koulutusta vastaavassa työssä jatkossakin. Se on iso plussa se.
+ Uusi vuosi on aina kuin tyhjä pöytä. Kulunut vuosi on ollut huikea ja tulvillaan ikimuistoisia hetkiä ja elämyksiä, mutta myös paljon stressiä ja jännitystä ja siksi toivon tulevalta vuodelta harmoniaa ja leppoisuutta.
+ Niitä kahta löytyy varmasti ensihätään häämatkalta, jota odotamme jo kovasti. Pois pimeys ja loska, tervetuloa tropiikin lämpö, palmut ja hiekkarannat.
+ Minulla on ihania ystäviä, joille pystyn tuosta noin vain kertomaan niin ilot kuin surut, suuret salaisuudet ja pikku uutiset. He kuuluvat tällaisille hyvyyslistoille aina.
+ Viikonloppuna vietämme pientä joulua ihanassa porukassa ja käymme keilaamassa, kylpylässä ja teemme ruokaa.
+ Omassa vuodenkierrossani ei tunneta keskitalvea, on vain joulu ja sen perään kevät. Ja kevät ja pitenevät päivät ovat hyvä asia.
+ Ja mitä kevääseen ja kesään tulee, niin silloin on ystäväni häät, toisen ystäväni laskettu aika ja kolmannen ystäväni kanssa suunniteltu kesäretki Hankoon. Paljon, paljon hyvää ja odottamisen arvoista siis.
+ Varastossa sen sijaan odottaa tori.fi-sivuston kautta edullisesti löydetyt laskettelusukset ja kunhan kotikaupungin laskettelurinteiden kausi alkaa, pääsen niitä viimein testaamaan. Kevättalven edetessä niitä on tarkoitus käyttää myös suuremmissa rinteissä.
+ Kjell Westön Kangastus 38 on hyvä.
+ Loppuvuoteen on kuulunut monta hyvää musiikkilöytöä kuten Nouvelle Vague, Kat Edmonson, Parov Stelar ja Aino Venna. Hyvää on siis tietenkin Spotify.
Tekipäs se hyvää. Koska aamulla päätin, että tästä päivästä tulee iloinen ja energinen, laitoin sen vakuudeksi korviini tomeran Justiinan, joka putosi postilaatikosta kuin merkiksi ja muistutukseksi juuri sinä päivänä, jolloin eniten ketutti.
kuva E
