keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Seitsemän pientä kalaa ja muita juhlallisuuksia





"Ajatella, että joku todella harrastaa tätä", tuumasin, kun pääsiäisviikonloppuna istuimme kotijärven jäällä pilkkimässä ja odotimme, odotimme, odotimme. Lopulta kalat tarttuivat ainoastaan miesten koukkuihin. Naiset istuivat kasvot auringon lämpöön päin ja niin raukeina, että nykäisyt taisivat jäädä huomaamatta.

Pääsiäinen on hyvä pyhä. Siinä on ripaus juhlallisuutta kauniisti katettuine illallispöytineen, viineineen ja kynttilöineen, mutta enimmäkseen pääsiäinen on kuitenkin silkkaa rauhaa ja läheisten seuraa ilman suuria etukäteisvalmisteluja. Pääsiäinen vain tulee, irrottaa ihmiset arjesta, ja jo pitkäperjantain iltana tuntui kuin torstain työpäivästä olisi ikuisuus.

3 kommenttia:

  1. Minä en ole ikinä pilkkinyt. Olen lapsena kyllä ollut kairaamassa reikiä jäähän ja laittanut verkkoja jään alle, mutta pilkkimistä ei meillä sitten kai ollut.

    Pitäisi, joskus.

    VastaaPoista
  2. Voikukille olis tunnustus mun blogissa :)

    VastaaPoista
  3. Olina: Suosittelen kyllä kokeilemaan. Tuli mieleen, että onkohan pilkkiminen enemmän järviseutujen kalastusmuoto?

    Veerra: Kiitos, ihana! :)

    VastaaPoista