keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

*




Jos meillä on joskus lapsia, haluan opettaa heitä kunnioittamaan toisia ihmisiä ja mielipiteiden erilaisuutta. Haluan opettaa, että ilkeys ei johda mihinkään ja kaikenlaiseen sananvapauteen liittyy aina myös vastuuta. Että anteeksi pyytäminen on arvokasta eikä sen arvo häviä aikuistenkaan maailmassa. Että omia murheita on katsottava silmiin ennen kuin purkaa ne muihin ihmisiin. Että tasavertaisuus, tasa-arvo ja kohteliaisuus eivät ole sanahelinää.

5 kommenttia:

  1. Meillä tehdään samoin! :))

    A*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ollaan itse esimerkkinä?

      Poista
  2. Asiaa! Aikuisenkin pitää osata pyytää anteeksi, myös lapselta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli Ainon kanssa aika rankka viikonloppu, kun meillä ei komennella ja käskytetä toisiamme, mut Aino on selkeesti omaksunu kotoa mallin, jolla miestä halveksutaan ja komennellaan. Ja rohkeesti vaan komenteli ja käskytti Ramia.

      Poista
    2. Niin, helppohan tällaisia asioita on lapsettomana ajatella, mutta silti luulen, että kyllä kaikki lähtee (tai ainakin tosi iso osa) siitä, millainen arvomaailma perheessä on ja miten kotona käyttäydytään toisia kohtaan olipa kyse sitten perheen aikuisten, aikuisen ja lapsen tai lasten välisestä meiningistä.

      Poista