keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Lomalla viimeinkin

- Mitä ne sitten tekee, kun on viimeinen aamu? kysyn mieheltä aikaisin tänä aamuna.
- Sitten ne vaan puhaltelee nollia, sanoo mies ja puhaltaa etusormen ja peukalon muodostaman rinkulan läpi.

Tj kolme, tj kaksi, tj yksi! Ja tänään minä siis vihdoin puhaltelen nollia, sillä kauan odotettu loma alkaa. Edessä onkin hieman erilainen loppukesä, koska varsinaista lomaa on puolitoista viikkoa, ja sitten teen kaksi työpäivää museolla, johon tämä museopätkä päättyy. Elokuu on työtön kuukausi kunnes uusi neljän kuukauden museopätkä taas alkaa syyskuussa. Onneksi loppuvuodeksi on töitä, sillä nyt pystyn suhtautumaan elokuuhun oikeasti ikään kuin lomana. Pari viikkoa sitten sattuneen auto-onnettomuuden jälkeen olen tehnyt pitkiä päiviä ja herännyt aamuisin viideltä ehtiäkseni junaan, joten loma tulee nyt todella hyvään saumaan.

Nyt en hetkeen mieti töitä, vaan muun muassa näitä: lavatanssit, mökki, rantasauna, ystävät, retki kirpputoreille, juhlat.

Lisäksi uppoudun näihin: Kathyn Stockettin kirjaan Piiat, joka onnistui tempaisemaan mukaansa ensimmäisiltä sivuilta lähtien ja sen jälkeen Kjell Westön kirjaan Älä käy yöhön yksin, ihan vain koska se on Kjell Westön kirja.

Ja sitten aion fiilistellä näitä: vaaleita kesäöitä, sateen rummutusta peltikatolla, järvimaisemaa, pitkiä hitaita aamuja, lomaa.

2 kommenttia:

  1. hyvää lomaa! :) mulla on seuraava kahen viikon lomapätkä syyskuussa jos työt järjestyy mikkelin päässä :) eihän se oikein loma oo kun on koulua, mut eipähän tarvi kahteen viikkoon mennä töihin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, loma oli ihana! Kiva, että sulla on nyt järjestynyt kaikki asiat Mikkelissä! Ei muuta kuin uusia tuulia kohti! Tuun moikkaamaan sua joskus syksyllä. :)

      Poista