maanantai 11. marraskuuta 2013

Polku jalkojen alla

Lauantai-iltana kävimme Helsingissä ystäväpariskunnan tupaantulijaisissa. Asukkaat olivat nähneet paljon vaivaa remontoidakseen kodin näköisekseen ja olivat onnistuneet siinä hyvin. Koti oli kaunis ja asukkaat silminnähden onnellisia! Suunnittelimme, että jäisimme Helsinkiin yöksi, mutta sitten houkuttelikin ajatus siitä, että saisi herätä sunnuntaiaamuna omasta kodista. Onneksi välimatka pääkaupunkiin ei ole suuri ja mahdollistaa hyvin tällaiset iltakäynnitkin.

Sunnuntaiaamuna vanhempani kutsuivat meidät mukaansa iltapäiväksi Repoveden kansallispuistoon. Pakkasimme eväät reppuun ja päätimme lähteä heidän kanssaan. Kiersimme Ketunlenkin kuten lokakuun alussakin ja tällä välin maisema oli muuttunut paljon. Lehtipuut olivat alastomia, harmaan maiseman ainoat väripilkut olivat havupuut ja silloin tällöin pilven takaa kurkistava aurinko. Kansallispuisto oli hiljainen, hämärä tuli aikaisin ja nuotion liekit loistivat kirkkaina marraskuisessa alkuillassa. Vasta kirjoitin siitä kuinka väsyttävä aika marraskuu on, mutta raitis ilma, polku jalkojen alla ja lämmin kahvi nuotion valossa luovat yhdistelmän, joka toimii kaikkina vuodenaikoina.
 
 

 
kuva E

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti