Viikko sitten kodin lämpöpattereista katosi vesi. Siitä asti lämpötila on ollut 17-19 astetta. Siinä pärjää hyvin, mutta villavaatteita tarvitaan ja yöksi on hyvä käpertyä untuvapeiton alle kylki kyljessä. Meillä ei pattereita porotettu aiemminkaan, mutta on ihmeellistä miten tuntuva muutos on, kun sisälämpötila laskee muutaman asteen. Eilen tuli tieto, että nykyinen tilanne jatkuu ainakin perjantaihin asti, jolloin virka-ajaksi myös vesi katkeaa. Kunhan vesi rupeaa taas virtaamaan, täytyy toivoa, että se virtaa silloin vihdoin myös pattereihin, sillä ensi viikolle on jo luvattu kylmempää säätä. Karaisemalla itseäsi vältät monet sairaudet, muistuttaa vanha koulutaulu äidin ateljeen seinällä.
Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja sen sijaan on todennut, että jos on kylmä, niin pitää mennä vielä kylmempään. Niinpä minä lakaisin eilen kullankeltaisia vaahteranlehtiä pihalla. Mielensäpahoittajan sanoissa piilee viisaus, sillä vielä kylmemmässä oleminen kyllä auttoi hetken.
Silti tällä viikolla ajatukset ovat karanneet vähän vilkkaammin keskitalvella koittavaan häämatkaan ja näihin lämpimiin postikorttimaisemiin:
Muistan, kun asusteli puutalossa niin usein oli viluisaa. Siihen tottui, varmaan kasvatin ruskean rasvakerroksen.
VastaaPoistaVika ei ole korjaantunut edelleenkään, mutta juuri eilen puhuimme mieheni kanssa siitä, että kummasti vallitsevaan lämpötilaan on tottunut eikä koti tunnu enää yhtään niin kylmältä kuin vielä viikko sitten. Tuleekohan meille kuuma sitten, kun patterit vihdoin toimivat? :)
Poista